Viestinnässä on helppo epäonnistua, mutta onnistumisetkin ovat mahdollisia

Viestintä voi mennä niin sanotusti vihkoon monella tapaa. Tämä on hieno asia, sillä mikä olisikaan nykypäivänä parempaa meeminruokaa tai sometilien hauskaa sisältöä kuin ristiriitainen, epämääräinen ja väärinymmärryksiä aiheuttava viestintä.

Sosiaalisen median ansiosta kaikenlaiset viestinnälliset epämääräisyydet tulevat myös helpommin esiin somekansan huvitukseksi tai harmitukseksi, riippuen tulkitsijan mielentilasta.

Yllä olevat kuvat ovat kaappauksia Kassajono -nimiseltä Instagram tilitä, johon on kerätty harmittomia, mutta hilpeyttä herättäviä viestinnällisiä kömmähdyksiä, lähinnä kaupan alalta.

Kuten näiden esimerkkien kautta voi todeta, myös oikeinkirjoitus on viestittäessä oleellinen asia. Välimerkeissä sekä yhdyssanoissa kannattaa olla tarkkana, sillä asian merkitys voi yhdyssanavirheen tai pilkun puuttumisen takia muuttua huomattavasti. Tosin ovathan nuo esimerkkikuvien miesten metsästys villa sukka ja mummonliha pullat kieltämättä hauskoja noinkin.

Ihan aina surkea viestintä ei päädy somevitsiksi, vaan se on vain surkeaa viestintää, jossa ensimmäisessä kappaleessa listattujen asioiden lisäksi metsikköön voi mennä myös siinä, että viestintä ei tavoita kohdettaan, viestiä ei yksinkertaisesti ymmärretä ja viestissä on päädytty kertomaan epäoleellisia asioita.

Ja näitä hyviä huonosta viestinnästä kertovia esimerkkejä on lukuisia. Erityisesti poliitikkojen toimesta harjoitettu epämääräinen viestintä päätyy lähes päivittäin otsikoihin.

Tähän otsikkoon (HS 28.10.) on kiteytetty mainiosti esimerkki ristiriitaisesta viestinnästä. Ristiriitainen ja sekava viestintä on omiaan hämmentämään vastaanottajaa. Näinä avoimuutta suosivina aikoina tiedon panttaaminenkaan ei näytä kovin hyvältä.

Huonoin vaihtoehto on tietenkin olla sanomatta mitään, kuten tämän esimerkkiotsikon (HS 30.10.) poliitikko on toiminut. Kommentoimattomuus voidaan nimittäin tulkita välinpitämättömyytenä, ylimielisyytenä, tai kyvyttömyytenä asiaa kohtaan. Kantaaottamattomuus tai niukka tiedottaminen ovat myös polttoainetta kaikenlaisille spekulaatioille.

Mutta ei se viestintä oikeasti niin vaikea laji ole.

Viestinnässä on myös mahdollista onnistua, kun keskittyy ainakin muutamaan asiaan.

Ensinnäkin viestintää ja viestin sisältöä suunnitellessa, kannattaa ottaa huomioon kenelle viestitään. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi viestin vastaanottajan ikään. Päiväkotiryhmälle on turha selittää esimerkiksi ruuan ravintoarvoista, sillä ne jutut saattavat aueta paremmin vasta hieman myöhemmällä iällä.

Viestijän on myös hyvä muistaa oma rooli tai asema, jossa toimii. Tietyssä asemassa toimiessa viestintä ja asioista kertominen on myös erityinen velvollisuus. Esimerkiksi ministeristasolla tulee ottaa kantaa kaikenlaisiin asioihin, myös niihin itselle epämieluisiin tai -suosiollisiin.

Kannattaa myös varmistaa, että viestiä ei voi tulkita monella eri tavalla, ellei tarkoituksella halua rakentaa monitulkintaista viestiä. Mutta yleisesti ottaen, esimerkiksi tiukoissa ohjeistuksissa ei kannata hirveästi jättää tulkinnanvaraa.

Lisäksi usean henkilön viestiessä samasta asiasta on suositeltavaa pitää viestintä yhdessä linjassa. Mitä enemmän ja useammalla äänellä asiasta viestitään, on viestinnän vastuualueista ja rooleista hyvä sopia etukäteen, ettei hommat mene sekavaksi.

Viestintää kannattaa siis suunnitella.

-Katri

P.S. Jos olet viestinnällisessä suossa tai et halua päätyä sinne, olemme käytettävissä!